Isäntä, Dionne Linsay ja Aretha Aingealag) What's in a name? That which we call a rose by any other name would smell as sweet. Eli kuten W.S. sen sanoi,(vapaasti käännettynä) vaikka ruusu ois nimeltään pörhäkkä, niin ruusulta se tuoksuisi. Miksi kuitenkin Grant tai Iorcall of Ukkonen eikä Ukkosten Jösse ja Jypytin? On aika raottaa salaisuuden verhoa ja kurkistaa tähän asti tuntemattomaan maailmaan: näin nimeämme eläimiä.
Alusta asti oli itsestään selvää, että skottilainen karja saa skottilaiset nimet. Aluksi pohdimme jopa skottilaista systeemiä, mutta kun kummallakaan meistä ei ole fysiikan tohtorin tutkintoa, emme oikein ottaneet siitä selvää, ja otimme käyttöön oman järjestelmän: sonnit saivat yhden nimen (Eamon of Ukkonen) ja hiehot sekä oman että emonsa nimen - Ishbel Muirne of Ukkonen on Ishbel ja Muirnen jälkeläinen.
Ja kun vauhtiin päästiin, niin nimi-intoilijoita ei pysäytä mikään. Seuraavaksi otettiin käyttöön kolmikantajärjestelmä: nimi valittiin eläimen persoonan mukaan, joillakin emoilla on nimeämislinja ja viimeiseksi 2009 otettiin käyttöön teemavuodet.
Joku voisi tietenkin epäillä, ettei eläin, joka juuri on pyllähtänyt laitumelle ja hädin tuskin tietää mikä on eteen ja mikä taakse kerro itsestään mitään, mutta moisille epäluuloille näytämme pitkää nenää. Ensin istutaan ja katsellaan ja pohditaan: onko kova ääni? Millainen ilma on? Mitä kuuluu? Kukkuluuruu? Mennäänkö utareille suoraan vai naapurin kautta? Otetaanko reippaita askeleita vai otetaanko ensin pienet torkut? Kyllä se siitä sitten selviää.
Teemavuodet ovat myös hauskoja ja niillä saa tietenkin hehkuttaa laajaa kulttuuriosaamistaan. Mikä esimerkiksi yhdistää viime vuoden hiehoja Thaleia, Eufrosyne ja Aglaia? Jotta asioista ei tulisi liian yksinkertaista, lähes jokaisella eläimellä on nimestä väännetty lempinimi tai kaksi, ja jos luonne vetää johonkin suuntaan, saattaa nimiä tulla lisää. Näitä nimiä käytetään vain perheen sisäisesti - systeemimme herättää hämmennystä joskus jopa meissäkin.
Ja sitten se nimeämislinja: Katien vasikat ovat Vivian, Kennedy, Wynda, Gearald jne...yhdistävä tekijä on?
Alusta asti oli itsestään selvää, että skottilainen karja saa skottilaiset nimet. Aluksi pohdimme jopa skottilaista systeemiä, mutta kun kummallakaan meistä ei ole fysiikan tohtorin tutkintoa, emme oikein ottaneet siitä selvää, ja otimme käyttöön oman järjestelmän: sonnit saivat yhden nimen (Eamon of Ukkonen) ja hiehot sekä oman että emonsa nimen - Ishbel Muirne of Ukkonen on Ishbel ja Muirnen jälkeläinen.
Ja kun vauhtiin päästiin, niin nimi-intoilijoita ei pysäytä mikään. Seuraavaksi otettiin käyttöön kolmikantajärjestelmä: nimi valittiin eläimen persoonan mukaan, joillakin emoilla on nimeämislinja ja viimeiseksi 2009 otettiin käyttöön teemavuodet.
Joku voisi tietenkin epäillä, ettei eläin, joka juuri on pyllähtänyt laitumelle ja hädin tuskin tietää mikä on eteen ja mikä taakse kerro itsestään mitään, mutta moisille epäluuloille näytämme pitkää nenää. Ensin istutaan ja katsellaan ja pohditaan: onko kova ääni? Millainen ilma on? Mitä kuuluu? Kukkuluuruu? Mennäänkö utareille suoraan vai naapurin kautta? Otetaanko reippaita askeleita vai otetaanko ensin pienet torkut? Kyllä se siitä sitten selviää.
Teemavuodet ovat myös hauskoja ja niillä saa tietenkin hehkuttaa laajaa kulttuuriosaamistaan. Mikä esimerkiksi yhdistää viime vuoden hiehoja Thaleia, Eufrosyne ja Aglaia? Jotta asioista ei tulisi liian yksinkertaista, lähes jokaisella eläimellä on nimestä väännetty lempinimi tai kaksi, ja jos luonne vetää johonkin suuntaan, saattaa nimiä tulla lisää. Näitä nimiä käytetään vain perheen sisäisesti - systeemimme herättää hämmennystä joskus jopa meissäkin.
Ja sitten se nimeämislinja: Katien vasikat ovat Vivian, Kennedy, Wynda, Gearald jne...yhdistävä tekijä on?