Kuvassa Katie hoitaa vasikkaansa - tyynesti ja huolellisesti kuten ainaThe Observer -lehdessä Pat Shipman toteaa, että ihminen oppi viestimään ja sosiaalisia taitoja seuratessaan, hyödyntäessään ja kesyttäessään eläimiä. Samalla ihminen oppi havaitsemaan, että myös muilla yksilöillä, jopa toisilla lajeilla on tarpeita.
Karjankasvattajan näkökulmasta asia tuntuu varsin selkeältä, ja jotenkin kun omista eläimistämme vasikka numero 2, eli Katie Bhanna of Ukkonen on kymmenen yhteistyövuoden jälkeen poistunut, moinen ajattelumalli vielä korostuu.
Eläinten kanssa touhutessa on selvää, etteivät ne ole täällä ikuisesti, joten kuolema on ennalta tiedossa ollut selviö. Silti pitkäikäisen emolehmän lähtö, vaikkakin kontrolloidusti, aina pikkaisen kirpaisee. Silloin on hyvä istahtaa alas ja muistella kaikkia niitä hienoja vasikointeja, vuosien varrella sattuneita kommelluksia sekä myös kaikkia pikkuharmeja, jotka kuuluvat asiaan. Ja kun niin tekee, tajuaa hyvin Shipmanin pointin: kun jaksaa yrittää, sitä todellakin oppii toinen toisiltaan - myös emolehmältä. Lisää voi lukea vaikkapa tekstistä 26.11.2009.
Katien sydän on lakannut lyömästä, mutta meidän sydämissämme se elää yhä.