Niin koitti tuo aika, jota ei voi sanoa kaivatun. Tuli kuin tulikin paukkupakkaset, ja miinuslukemat pudonneet 20 asteen tienoille. Koska historia toistaa itseään, ovat saavutetut lukemat käyneet turhankin tutuiksi viime vuosina. Puuta kuluu torpan lämmitykseen, ja aamun odotetuin ääni on veden kohina. Siis emojen juottokaivon kohina. Tuo lämpövastuksella varustettu laitos on niin tärkeä että. Vaikka välillä näkee karjan syövän lunta, ei se korvaa vettä janon sammuttajana. Toinen tärkeä ääni on ulkohanan avautuminen - silloin letku kiinni, toinen pää ammeeseen, ja on hiehojen vuoro käydä juomapadan ääreen. Kun siis torppa lämpiää, vedet saavuttavat kohteensa, onkin marinan aihe näistä niin kestämättömistä pakkaslukemista.
Tai jos ei marisisikaan, vaan laittaa etsien kuvia omista auringonpalvojista, pistää ne blogiin ja ottaa opiksi. Katsoo tuota tyyntä ja tyytyväistä katsetta; kaikilla talvilaitumilla on näin kevättalven koittaessa havaittavissa sama ilmiö - asetutaan mahdollisimman suurella pinta-alalla ottamaan auringon lämpöä ja märehtimään. Seistä nökötetään useita tunteja vain nauttien. Itse lupaan tehdä saman (siis nauttia auringonlämmöstä märehtimättä), kun mainittujen pakkaslukemien eteen tulee plusmerkki. Sekin aika on koittamassa.
p.s. Kirjoiteltua -kohdassa uusimmat jutut ja linkit pinon päälimmäisenä.
Tai jos ei marisisikaan, vaan laittaa etsien kuvia omista auringonpalvojista, pistää ne blogiin ja ottaa opiksi. Katsoo tuota tyyntä ja tyytyväistä katsetta; kaikilla talvilaitumilla on näin kevättalven koittaessa havaittavissa sama ilmiö - asetutaan mahdollisimman suurella pinta-alalla ottamaan auringon lämpöä ja märehtimään. Seistä nökötetään useita tunteja vain nauttien. Itse lupaan tehdä saman (siis nauttia auringonlämmöstä märehtimättä), kun mainittujen pakkaslukemien eteen tulee plusmerkki. Sekin aika on koittamassa.
p.s. Kirjoiteltua -kohdassa uusimmat jutut ja linkit pinon päälimmäisenä.