Varsin usein on törmännyt
vierailijoiden esittämään kysymykseen, miten highland pärjää ulkona talvella.
Olennaisempi kysymys kuuluisi, miten se pärjää kuumana kesänä. Hellesäät ovat
hemmotelleet useana päivänä, ja katse on kiertänyt neljällä eri laitumella
olevia eläimiä vielä tavallistakin valppaammin. Vettä ja varjoa - näitä on
oltava. Aivan kuumimman hetken eläimet viettävätkin lepäillen ja märehtien, ja
laiduntaminen alkaa varjojen syventyessä. Silloinkin valitaan mieluummin
varjoinen kuin aurinkoinen puoli.
Myös vasikat nostavat tarkkailun
tarvetta; kesäkuumalla syntyneelle haasteena ovat kärpäset. Onneksi vasikka
hyvin selkeästi ilmaisee tiiviillä hännänheilutuksella ja lukuisilla
ylösnousuilla, että jotain on pielessä eli kärpäset ovat päässeet munimaan, ja
toukat kutisevat. Tällöin alkavat tarvittavat hoitotoimenpiteet. Omat vasikkamme
syntyvät yleensä ennen helteitä, ja vain kerran olemme joutuneet
puhdistustöihin. Kun nyt viimeinen vasikkamme eli hiehotyttö Seorsag on kolmen
viikon ikäinen, voi jo liki huokaista, että taisimme tosiaan selvitä yhdellä
kärpäsongelmatapauksella vuosien saatossa.
Kesään kuuluvat myös paarmat, jotka
valitsevat kohteeksi mieluiten emot ja näiden utareet. Monet emot tekevätkin
kurakylpyjä eli menevät sopivaan ojaan seisomaan, jolloin nisät saavat
suojaavaa mutapeittoa, eikä tämä peitto tunnu maidolle saapuvaa vasikkaa
häiritsemään.
Riittäkö ruoka, jos kuivuus jatkuu?
Riittääkö vesi, jos laitumen halki kulkee puro? Pysyvätkö kärpäset ja paarmat
kurissa? Näitä ongelmia ei talvikaudella ole, sillä sillehän riittää ne omat
haasteet. Mutta kesä on kesä, ja upeat säät sekä vehreä laidun takaa reippaita
ja hyvinvoivia eläimiä kohtaamaan ne talvikauden haasteet. Siispä aurinkoisia
päiviä yhä itse kullekin!