Kuten viime vuonna (1.6) lupailin, tällä kertaa eläinten siirrossa ei jätetä mitään sattuman varaan vaan asia selostetaan selkeästi jokaiselle henkilökohtaisesti. Kuten näkyy, kiinnostus on suorastaan ylitsevuotavainen ja hyvältä maistuu. Vasikat osasivat myös kihnuttaa tauluun otsaa, joten nähtäväksi jää onko uusi keino parempi kuin ämpärillinen vanhoja. Tai kuten meillä kesän alussa nykyisin sanotaan: parempi eläin kuljetusautossa kuin muksis.
Jälkiviisautta eli kuinkas sitten kävikään:
Tauluhan toimi kuin junan vessa: Nessa oli kyydissä ensimmäisenä, tosin hämmästynyt pää pilkisti kärryn takaosasta ja ammunnan sanoma oli selvä:"Apua! Minut on kaapattu! Sisaret, pysykää vapaina!" Ensi vuonna taidan rakentaa ketjun partiolaisista tai hankkia megafonin ja kuuluttaa: "Kesälaitumelle siirtyvät emot, olkaa hyvä ja asettukaa vasikoiden kera ikäjärjestyksessä portille yksi."
Totuuden nimissä on sanottava, että kaikki sujui erinomaisesti, mutta logistiikkaa olikin suunniteltu etukäteen edellisiä vuosia paremmin. Kaukana ovat ne vuodet, jolloin kuormien keräämisessä meni koko päivä eikä sittenkään tullut oikein valmista. Erikoismaininnan saavat tänä vuonna: Bhanna Dubh- kun kaikki muut osoittivat vähän epäilevänsä koko touhua, vanha rouva seisoi täysin liikkumatta puiden varjossa, ilmeisesti olettaen että jos on ihan hissukseen, niin ehkä hänet unohdetaan vallan. Linsay muistutti jälleen, että halutessaan se on hyvin jääräpäinen. Kun painimisen jälkeen sille oli saatu riimu päähän tuli se ihan kiltisti autoon, huomasi ettei vasikka ollut siellä, teki U-käännöksen ja käveli yhtä reippaasti ulos. Onneksi riimun toisessa päässä oli isäntä, joka sopivasti hidastutti vauhtia jysähtamällä päin ovea. Tämän toistuttua neljästi Linsay sidottiin kiinni ensimmäiseen mahdolliseen tankoon ja heivattiin vasikka seuraksi. Asia pidetään mielessä syksyä silmälläpitäen.
